Ne on täällä taas


024-1 copy

Tontut ja muu pikkuväki.

014-1 copyKaverukset.

017-1 copy3Lunta odotellaan lisää.

025-1 copyHei, minäkin olen täällä!

040-1 copyTorvisoittokuntakin paikalla.

104-1 copyTanssijat myös.

121-1 copyPikkuväen joulukuusi.

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Puolen neliön metsässä

On taas se aika vuodesta, kun puolen neliön metsässä syttyy lyhty pikkuväen iloksi.

Metsäntontut alkavat jo kokoontua neuvonpitoon.

Heitä saapuu paikalle myös naapurimetsästä.

Huopaiset hiippalakit heilahtelevat iloisiin tervehdyksiin.

Tulehan sinäkin jo sieltä!

Minä juttelen ensin näiden kanssa.

.

Tutustumiskäynnillä ollaan metsässänne.

Hei kaverit, odottakaa vähän! Tämä ylämäki on aika jyrkkä, pikkuinenkin väsyy.

Tervetuloa kaikki!

Meitähän onkin täällä moneksi.

Hattivatitkin saapuivat.

Sytytetäänpä kynttilätkin.

Metsänkansaa

Pysy piilossa, pikku hirvi. Punatakit ovat liikkeellä.

Muurahaiskansa on jo vetäytynyt sisätiloihin.

Myssymuotia.

Kivimamma.

Huhuu, minä olen hirmuinen kummitus!

Sammalkansa virkistyy aina syksyisin.

Harmaahapsi.

Mietteliäs. Vai unelias?

Jääpalloja.

Metsän pieni tonttukansa aamukävelyllä 10.10.10.

Pyörähdys suolla

Suo kutsui pistäytymään lammen rannassa. Halusi näyttää, että karpaloista tulee tänä syksynä mahtava sato.

Suon miniomput.

Vielä saavat kypsyä rauhassa kuukauden pari. Hieno marja on karpalo, varsinkin tällaiselle happaman ystävälle.

Uusi sikarisatokin on valmistumassa. Tässä tuplamalli.

Rahkasammal ja suo – erottamaton yhdistelmä.

Itiöpesäkkeitä lienevät nämä punaiset pikku pikarit.

Malja suolle!

Suokeijujen golfmailoja.

Kihokit voivat edelleen erinomaisen hyvin suolla.

Kihokin siemeniä alkaa loppukesä kypsyttää.

Näitä pikku viipottajia piti varoa, ettei päälle astunut.

Rupikonnavauvoja olikin paljon liikkeellä. Kolme-neljä senttiä oli heillä pituutta.

Pikku hurmuri.

Konnavauvan katse.

Hän jatkoi matkaansa.

Suolla on uskomattoman paljon hämähäkkejä. Tällä oli poikaset selässä kyydissä. Harmi, kun huomasin ne vasta koneella, olisin ottanut selvemmän kuvan takapäästä.

Tämän hieroglyfin viesti jäi toistaiseksi arvoitukseksi.

Suolla ja vähän kuivallakin maalla

Suota oli päästävä haistelemaan ja tutkailemaan, joko siellä mikään kukkisi. Löytyihän sieltä näitä.

Tupasvilla oli odotetusti jo kukassa.

Näitä ei helposti yhdistä kesemmällä liehuviin villatupsuihin. Tupasvilla kukkii aikaisin ja melkein huomaamatta.

Vaivero oli vielä odottavalla kannalla, vaikkei senkään kukintaan enää kauaa mene.

Vaiverolla on kauniit valkoiset ruukkumaiset kukat, jotka se avaa jo toukokuun aikana. Nämä nuput ovat olleet jo koko talven odottelemassa.

Viimesyksyisiä karpaloitakin pääsi maistelemaan, tosin parhaan kirpeytensä talven aikana menettäneinä.

Kuivalla maalla tapasin torvia, jäkälien ja sammalien muodossa.

Lumesta se pienikin kurkistaa

Päivä päivältä heitä näkyy enemmän.

Vihreä sammalmatto paljastuu ensin kivien kyljiltä.

Ei olla moksiskaan pitkästä talvesta.

Yhtä freeseiltä näyttävät he aina.

Hei, mekin ollaan olemassa!

Samalla kivellä mahdutaan hyvin kasvamaan pienten vihreiden kanssa.

Meitä onkin koolla iso porukka.

Huhhuh. Olihan tuota lunta niskassa aikamoinen kerros. Mutta ihan hyvä talvipeittohan se oli.

Herätys, kaverit. On kevät.

Töttöröö keväälle!