Pohjoisen matkaajat tauolla

Järripeipot pysähtyvät joka vuosi muuttomatkoillaan kotipihallani, niin tänäkin syksynä.


Värikkäät järrit sulautuvat hyvin syysväreissä olevaan pihapihlajaan.


Viherpeippo ei tykännyt, kun pohjoisen serkku yritti asettua sen vakiopaikalle istumaan.

Kirjava koiras.

Hyvää matkanjatkoa! Keväällä ehkä taas tavataan.

Mainokset

Odottavan aika on pitkä

Härkälinnuilla on nyt poikaset. Kalaa uppoaa pieniin nokkiin ja masuihin uskomattoman paljon. Toinen vanhemmista käy kalassa, toinen vahtii lapsia ruovikon suojassa.


Jokohan sitä kohta tulee….

Odotellaan tässä nyt vaan ihan rauhassa.

Tuolla kaukana näkyy isi kalastelevan…

Minäkin tahdon välillä selkään!

Sinun vuoro tulee aikanaan. Annetaan nyt pikkusiskon olla välillä.

Jos minä sitten tässä ihan vieressä odottelen sitä kalaa.

Parempi että uitte molemmat, niin ei tule riitaa.

2018-06-28 328 copy

Kohta saatte ruokaa.


Tehdäänpä pikku lenkki tässä odotellessa.

Emo ui aika lujaa…

Eikös jäädä tähän, ei emo mitään huomaa.

Tuoltakohan sitä ruokaa kohta tulee…

No nyt!

Taisit tätä jo odotellakin.

Jospa tämä riittäisi vähäksi aikaa.

Nielaisehan nyt vaan, kyllä se menee!

Nyt voi toinen ottaa masu täynnä nokoset emon siiven alla. Katsotaanpa hyvä kalapaikka, niin saat sinäkin kohta.

Vielä on kesää jäljellä pientenkin opetella kalastuksen niksit. Sitä ennen voi harjoitella vaikka hyönteisten pyydystämisellä.

Aamuisin

Aamu on elämän parasta aikaa. Ainakin minusta. Mitä aikaisemmin päivän heräämistä malttaa lähteä kokemaan, sitä parempi.

Aamuun liittyy usein sumu.

Lintujen aamuhuudot ja verryttelyt.

Joskus aamut ovat viileitä. Silloin höyryää härkälinnunkin hengitys.

Lepokivillä sumussa.

Vähitellen valo ottaa vallan.

Keskeltä järveä on hyvä seurata hienoa luonnonilmiötä, sumukaaren syntyä. Auringon noustessa korkeammalle sumukaari syntyy vastarannan sumuun.

Sumukaari kotijärven yllä.

Auringon ensi säteet ja ratamosarpio.

Järvisätkin.

Kun vesitatar alkaa kukkia, on jo elokuu.

 

Tiedustelijoita

090-1 copy– Eipä näy mittään.

140-1 copy– Alkas olla jo aika.

122-1 copy– Ei näy täälläkään.

053-1 copy– Sama huomio. Niukat on tarjoilut.

246-1 copy2– Ei, vaikka miten päin tiiraisi.

227-1 copy2– Älä hättäile, serkku hyvä. Kyllä se pian avautuu. Piharuokala.

104-1 copy2– Minä vaadin!

251-1 copy– Otahan ihan rauhallisesti. Kyllä se on joka syksy avattu, kunhan tulee pakkasta ja lunta.

023-1 copy– Oikeassa olet. Kyllä tässä vielä pärjätään hyvin muutenkin.

001-1 copy– Terkkuja metsästä! Poikkesin minäkin katsomaan, mitä täällä touhutaan.

190-1 copy– Et kai vaan mieti maallemuuttoa?

 

Aamu- ja iltatunnelmia

Laulujoutsen kotijärvellä aamulla puoli kuusi.

Kalalokki aamumietteissä.

Härkälintu iltauinnilla.

Kurki lähilammen rannalla illan suussa.

Kuvat on otettu eri päivinä (aamuina/iltoina) parin viime viikon aikana.

Harmaan hurmaa

Hienosti sulautui räntäsateiseen säähän pieni iloinen töyhtötiainen.

Silmä tarkkana pitää kaikkea seurata.

Kuvaahan nyt, niin pääsen syömään.

On tämä ihan kelpo sapuskaa.

Voisit antaa jo ruokarauhan.

Sieltäpä pöllähtääkin jo seuraava ”uhri”.

Kuusitintti on melkein kuin hömötintti. Vähän pienempi on ja niskassa valkoinen läpyskä.

Täälläkös sitä syömistä on…

Sattumiakin löytyy.

Eipä unohdeta pikku rääkyjää, hömötinttiäkään. Noilla kahdella edellisellä on vaan enemmän harvinaisuusarvoa, että pitää kuvata aina tilaisuuden tullen. Vaikka sitten räntäsateessa.

Patsastelua

Valoisa aika pitenee päivä päivältä. Työpäivän jälkeenkin alkaa ehtiä jonkin räpsyn auringonvalossa ottamaan – jos ei muualta niin kotipihan puissa ruokaperräisiään pitävistä pikkutirpoista. Urpo Urpiainen tähystelee.

Siiri Sinitintti mietteliäänä männyn oksalla.

Sirkku kurkkaa.

Perustintti patsastelee.