Tankkaamassa ja vähän muutenkin

Mäkimeirami eli oregano on yksi parhaimmista perhos- ja pörriäismagneeteista. Kasvi on monivuotinen ja kestävä, leviääkin hyvin, jos antaa sen levitä. Herukka- eli liuskaperhonen naatiskelemassa.

Tänään kuumimpaan aikaan iltapäivällä perhoset hävisivät kukilta, mutta palasivat taas illemmalla ilman jäähdyttyä vähän.

Toinen perhosia houkutteleva kasvi on pelto-orvokki.

Herukkaperhonen käyttää ”oikotietä” meden lähteelle.

Neitoperhonenkin tykkää mäkimeiramista…

… ja pelto-ohdakkeesta.

Neidolla on tummat siivenaluset.

Sitruunaperhonen hellemekossaan.

Salaperäinen hopeatäplä tankkaamassa.

Sympaattinen kultakuoriainen.

Tämä kaveri ei välittänyt medestä. Käytti ohdaketta tähystyspaikkana.

Elokorento on tämä punainen sudenkorento.

Mainokset

Suoromantiikkaa

Olin jo kauemman aikaa toivonut näkeväni suokeltaperhosen, edes yhden. Juhannuspäivänä näin niitä kymmenittäin, ellei sadoittain, pienen metsälammen rantarämeikössä.

Suurin osa lensi vinhaa vauhtia edestakaisin. Ei toivoakaan niiden kuvaamisesta. Mutta – sitten edessäni suopursulla oli yhtäkkiä tämä pariskunta.

Leppeä iltapäivän tuuli pyöritteli perhosia…

ja toiseen suuntaan…

Äkkiä rauhallinen lemmenhetki keskeytyi.

Paikalle saapui ns. kolmas pyörä.

Porukkaan olisi välttämättä pitänyt päästä mukaan…

Mutta pariskunta oli päättänyt, että kaksin aina kaunihimpi…

Kilpakosija joutui luovuttamaan.

Jatketaanhan taas.

Kauankohan tämä vielä kestää…

Ilmeisesti kauan. Kuvailin perhosia parikymmentä minuuttia, kävin välillä lammen rannassa kuvaamassa sudenkorentoja. Palattauani olivat vieläkin samassa paikassa. Sinne jäivät jatkamaan juhannuksen viettoa.

Tietoa suokeltaperhosesta löytyy vaikkapa täältä.

Sepän kanssa heinikossa ja muita kiehtovia kohtaamisia

Tuttavuus kampasepän kanssa oli kovin lyhyt ja jäi silmäpelin tasolle.

Tuntosarvien esittely tuntui olevan oleellinen osa seurustelua.

Häivyhän jo siitä töllistelemästä!

Olisikohan varsinainen kiinnostuksen kohde ollut tämä… jospa tämä onkin tyttöseppä, jolla on vaatimattomammat tuntosarvet. Arvelu vain, oikeasti en tiedä. Mutta kauniita koppiksia molemmat.

Hämy aamupalalla.

Miniolento mesiangervon lehdellä. Pituutta jokunen milli.

Näitä kuvasin myös viime kesänä samassa paikassa, silloinkin viihtyivät mesiangervon lehdillä. Vieläkään en tiedä, keitä he ovat. Mutta heitä on paljon ja kaikki yhtä pieniä.

Pienet siniset muistuttavat kovasti kaskaita. Olen kuvannut vihreitä kaskaita, jotka ovat kuitenkin jättiläisiä näihin verrattuina,  jopa sentin pituisia.

Naatiskelijoitakin oli viime viikonvaihteessa liikenteessä.

Jonkinlainen ruokarauha pitäisi sentäs olla.

Salaperäinen katse.

Kaikenlaisia sitä tapaakin, kun juolukankukkia kuvailee.

Pupuperhonen.

Pitkäsarvinen iltavalossa.

Kangasperhonen onkin jo vanha tuttu. Onhan nyt lennossa jo vaikka mitä muitakin, isojakin perhosia, mutten ole ehtinyt niitä kuvata.

Tällainen ihmeolento istahti illalla kamerarepun päälle. Iso oli, useita senttejä pitkä ja aika paksukin perhoseksi. Koko ajan värisytti siipiään. Parempaa kuvaa en ehtinyt ottaa. Kukapa tunnistaa?

Lopuksi yksi ihan tavallinen leppis.

Tumma talvehtija

suruvaippa2

Suruvaippa ei juurikaan perusta kameralle poseeraamisesta. Harvemmin se laskeutuu kukille, sitäkin useammin maahan kosteutta imemään.

suruvaippa3

Suruvaipasta sain vasta eilen kesän ensimmäiset kuvat, kun se laskeutui kasvimaani reunaan.

suruvaippa

Siivet ovat alapuolelta mustat, mutta yläpuoli näyttää sopivassa valaistuksessa punertavalta.

suruvaippa4

Karvainen kaveri näyttää olevan, sekä ylä- että alapuolelta. Suruvaippa talvehtii meillä aikuisena. Keväällä voi sen sitten bongata vaikka koivun mahlavuodolta tankkaamassa.

Siivekästapaamisia

nokkosperhonen

Nyt on uusia, tuoreita, kauniita nokkosperhosia uskomattoman paljon liikkeellä. Uuden sukupolven kehittymiselle ilmeisesti ollut hyvä kesä.

nokkosperhonen2

Nokkosperhosella näyttää olevan turkki. Varmaan tarpeellinen tulevana talvena.

sitruunaperhonen

Sitruunaperhosia sensijaan on yllättävän vähän viime kesään verrattuna. Piparmintun kukka oli tälle mieleen.

hepokatti3

Repalesiipisen hepokatin tapasin rannassa.

sudenkorento

Säihkysiipikin kurkisteli jostain rantakasvien välistä.

Horsmikon hirviö

horsmakiitäjän toukka7

Kroooh… kylläpä uni maistuukin tukevan horsmanlehtiaterian jälkeen.

horsmakiitäjän toukka8

Tässä voi samalla unelmoida ensi kesästä, jolloin minulle kasvaa siivet.

horsmakiitäjän toukka17

Hei, kuka siellä häiritsee? Taidanpa pelotella tunkeilijan pois.

horsmakiitäjän toukka9

Tämä on tehonnut aina ennenkin. Ensin vedän kärsäni sisään…

horsmakiitäjän toukka10

Minusta tulee hirmuinen peto, jota kaikki pelkäävät.

horsmakiitäjän toukka15

Otanpa hyökkäysasennon. Viimeistään tässä vaiheessa alkavat tunkeilijat pötkiä pakoon.

horsmakiitäjän toukka12

Menetkös siitä!

horsmakiitäjän toukka16

Nyt näyttää siltä, että pitää ottaa järeämmät keinot käyttöön. Jaloistani saankin oivalliset pelotteluhampaat. Pää toimittakoon nenän virkaa.

horsmakiitäjän toukka13

Jo on kumma, jos ei ala tehota.

horsmakiitäjän toukka14

Vihdoinkin se älysi häipyä.

horsmakiitäjän toukka4

Tämä näytös ottaa aina yhtä paljon voimille. Jatkanpa unia.

Perhos- ja pörriäiskesä jatkuu

amiraali kehäkukalla

Amiraaliperhosia pyörii edelleen kukissa. Mitenhän mahtaa etelänreissu onnistua tältä amiraalilta… Sudenkorentoko lienee napannut palan siivestä, vai lintu.

gamma2

Gammayökkösiä on ilmaantunut viime päivinä kukkiin useampiakin.

gammayökkönen punahatulla

Maistetaanhan punahattuakin, kun nuo päiväperhosetkin näyttävät tästä tykkäävän.

kimalainen ja gamma

Menehän siitä, minun vuoro!

gamma ja kimalainen

Eipäs kun minun!

gamma ja nokkosperhonen

Teenpä tuttavuutta nokkosperhosen kanssa.

gamma, kimalainen, nokkosperhonen

Taasko tuo on täällä…

perhoset punahatulla4

Gammayökkönen antoi periksi, kun kukan valtasivat nokkosperhosen lisäksi neitoperhonen, ohdakeperhonen ja amiraali.

pensaskimalainen

Pieni pensaskimalainenkin oli valinnut rauhallisemman iisopin.