Kevään karvainen kipittelijä

Niin pitkä on matka…

… ja luminen tie..

Onneksi on kunnon hankikeli!

Kunnollinen talvipukeutuminenkin on hoidettu viisaasti, kun pakkasia tuntuu vaan riittävän.

Tällä haarniskalla saa olla turvassa.

Jospa välillä tuohon suuntaan…

Vaikea päättää, mihin päin menisi, kun joka puolella näyttää ihan samalta.

Onneksi aurinko paistaa ja antaa lupauksen tulevasta kesästä.

Kesällä ei tarvitsekaan enää kipitellä hangella.

Kesällä minä lennän!

Alamäkeä jo odottelinkin.

Jokohan kohta olen perillä…

Tutkimuksia.

Unohdinko esitellä itseni?

Minähän olen ruostesiiven toukka. Heräsin tähän keväiseen valoon ja nyt etsiskelen paikkaa, johon voin asettua koteloitumaan. Kesällä sitten jo lennän pienenä perhosena.

 

 

 

 

Mainokset

Pientä toukkaelämää

Voiko toukka olla vauva? Tämä ainakin näyttää ihan vauvalta.

Kukkuu!

Mäkimeiramin lehdellä asusti hän.

Pieni sininenkin kurkisteli hämähäkin seittilangan takaa.

Hän venytti itsensä koko kolmesenttiseen komeuteensa.

Ihan vauvalta vaikutti tämäkin.

Päiväunien aika.

Tästä raitapaidasta tulee joskus koteloitumisen jälkeen herneyökkönen.

Mustanaamio mittaili portaiden leveyttä.

Toukkaa kerrakseen

Häntä on melko vaikea olla huomaamatta.

Hän tykkää syödä horsmaa, myös matarat maistuvat.

Ihan pulskassa kunnossa on hän.

Tutkitaanpa kaveria vähän tarkemmin…

Pää on pieni ja sileä.

Hurmaavat niskamakkaratkin löytyy.

Kuin 60-luvun marikangaskuosia.

Peräpään mystinen sarvi. Pelottelukeino?

Ja sivulta.

Välillä hän kääntyy ja alkaa kulkea toiseen suuntaan.

Jatkaa edelleen horsman rouskuttamista. Toukan pitää kohtapuoliin etsiä koteloitumispaikka talveksi.

Keväällä kotelosta kuoriutuu kaunis matarakiitäjä.

Toissakesänä kuvasin myös matarakiitäjän toukkia. Yksi versio oli vihreä, toinen ruskea. Värin vaihtelu johtuu toukan iästä.

Pulahdus

Huh, hellettä! Nytpä virkistäisi pulahdus raikkaaseen veteen.

Rantahiekka on kuumaa, mutta onneksi järvi on jo näkyvissä.

Pitääpä aloittaa varovasti kokeilemalla. Ihan sopivaa tuntuu olevan vesi.

Sitten kunnon loikka…

Hihii! Minä sukellan!

Sepäs oli kivaa.

Suosittelen kaikille.

Pari kohtaamista illalla

Sateen jälkeen hän vaelsi vuohenkellon varrella.

Vilkaisi sitten kuvaajan puuhia.

Kierrettyäni kuvaamaan toukkaa toiselta puolelta, hän alkoi tehdä jotain yllättävää…

… nostaa ”niskaansa” köyrylle – ehkäpä näyttääkseen hirmuiselta hirviötä ja pelotellakseen paparazzin matkoihinsa.

Hän on kovin kaunis, ei lainkaan hirmuinen.

Annoin pikku kaverin kuitenkin ymmärtää, että säikähdin ihan kauhiasti – ja juoksin karkuun. Hän on muuten pilkkuiltayökkösen toukka.

Toinen pihan pikku vieras eilisiltana oli vähän ränsistynyt sinisiipi nukkumassa kukalla. Ainakin arvelin hänen nukkuvan, kun ei mihinkään lähtenyt. Aurinkokin oli jo alhaalla. Nukkuvatko perhoset muuten silmät auki? Tietääköhän joku…

Lantakeijuja ja muita ihmetyksen kohteita

Kasvimaa sai lauantaina traktorikuormallisen palanutta hevosenlantaa. Eipä aikaakaan, kun paikalle ilmaantui utelias kurkkija.

Maistetaanpa vähäsen…

Tänään paatsamasinisiipi oli munimassa mustajuuren lehdelle. Mielenkiintoista olisi seurata munien kehittymistä toukiksi, mahdollisesti myös koteloiksi, elleivät ole jo vaihtaneet maisemaa siinä vaiheessa. Voihan joku nälissään tietysti popsia munat suihinsa, saa nähdä.

Suruvaipan yllätin istuskelemassa viimekesäisillä ohotanmarunan varsilla.

Pieni vihreä kangasperhonen viipotti metsän reunassa. Istahti välillä huilaamaan.

Tämä heinäkeiju ei esitellyt itseään. Olkoon heinäkeiju.

Ketunleipiä kuvatessani sananmukaisesti törmäsin tähän hurmaavaan olentoon. Mikähän hänestä mahtaa tulla ”isona”…

Ruskea versio kiipeili myös ruohonjuuritasolla.

Koskaan aikaisemmin en ollut nähnyt punavarpusta. Sunnuntaina koin senkin ihmeen.

Kirjosieppo pesii yhdessä pihani kuudesta pöntöstä.

Toukkaelämää

toukka2

Pelto-ohdakkeen lehdellä röhnötti komea toukka. Elämän tässä vaiheessa pääasia on syöminen.

toukka6

Tätähän se elämä on: syömistä…

toukka7…syömistä…

toukka8

…ja lisää syömistä. Paleleekohan pientä päätä, kun on tuollainen kampaus?

toukka9

Elämähän on siis syömistä…

toukka11

…jota ei koskaan voi olla liikaa…

toukka10

Onneksi näitä ohdakkeen lehtiä riittää.

toukka12

Tässähän tämä päivä meneekin mukavasti. Välillä voisi ottaa pienet torkut.

toukka13

Ei tämä ole pahaa ollenkaan.

toukka4

Hernetarhayökkösen toukalla oli serkkutyttö/-poika punajuuren lehdellä. Siirtäessäni toista lehteä edestä pois, toukka käpertyi kippuralle ”piiloon”. Tällä oli ruskeampi väritys kuin ohdakeserkulla.