Pian alkaa olla aika sytytellä lyhtyjä keijuille ja muullekin metsän pikkuväelle.
Erilaisia malleja on jo koekäytössä.
Ukkosta oli ilmassa sen verran, että pari punastelevaa hattivattia oli lähtenyt liikkeelle.
- kommentti
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
irman kuvia 
Tulispas jo ihan sekasieniäkin, olis kiva päästä möyrimään sienimetsään – toki kameran kera 😀
Kantarelleja on jo…
Hienoja noi hatti vatit 😀
Ylin kuva on metsän salaperäistä tummaa tunnelmaa henkivä, pieni maailma maailman sisässä.
Nyt ne nousevat kohinalla pintaan, kaikenmaailman sienet ja sienistöt.
Lomatauon jälkeen tulin käymään ja mitä täältä löytyikään… aivan mahtavat lintukuvat, ketunpoikanen ja ötököitä vaikka kuinka !!
Amalia, hattivatteja on aina kiva tavata.
Iines, sienet tuovat taas vaihtelua kuvauksiin.
Taija, kiitos käynnistä.
Hauskat hattivatit ja muutakin värikästä metsän iloksi. Kaikkea ei silti kannata syödä, paitsi silmillään 🙂
Hattivatit hienoja, ja eka kuva on niin metsän salaisuuksi täynnä, että hienot on taas kuvat!
Paljon on taas kameraasi hauskoja pieniä ihmemaan asumuksia tallentunut. Minullakin taas linjat kunnossa.
Uuna, hattivatteja en ainakaan söisi.
Harakka, metsässä on paljon salaisuuksia.
Tia, kävin katsomassa mainiot sirkkakuvasi. Suosittelen muillekin.
Jaksat vielä kyykkiä, ihania sienikuvia!
Vain pysähtymällä, laskeutumalla maan tasalle, voi nähdä aarteita. Kiitos, Irma, salaperäisestä sieniseikkailusta.
Raija, eihän tässä vielä ikäloppuja olla, vaikka joskus itseäni mummeliksi kutsunkin. Oikeasti en ole vielä edes mummo…
Nettimuori, näitä sienikuvia varmaan tulee lisää tässä syksyn mittaan. Seikkailut jatkuvat…
Upea tuo eka kuva, niin mystistä ja satumaista.